Logo isommalla!
Logo isommalla juhlistaa 85 vuotta täyttävää Grafiaa. Historiikki julkaistaan toukokuussa 2018 ja nyt etsimme muistoja Grafiasta.
1940
Rymy-Eetun jymyvoitto, riimitykset Tauno Karilas, Otava 1942. Rymy-Eetun jymyvoitto joutui sodan jälkeen valvontakomission vaatimuksesta kiellettyjen kirjojen luetteloon Rymy-Eetu ja Hymy-Freetu -vihkosen kanssa naapurikansaa halventavana.
Toinen maailmanpalo
Talvisota päättyy, alkaa jatkosota. Normandian maihinnousu käynnistyy 6.6.1944 ja johtaa toisen maailmansodan loppumiseen Euroopassa. Adolf Hitler tekee itsemurhan. A. I. Virtanen saa Nobelin kemianpalkinnon. Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetaan atomipommit. YK:n ihmisoikeuksien julistus laaditaan, Marilyn Monroe aloittaa elokuvauransa ja Jukka Veistola syntyy. Suomessa solmitaan ennätykselliset lähes 50 000 avioliittoa. Sodan jälkeistä asuntopulaa helpottamaan rakennettuihin rintamamiestaloihin tulee uusi suomalainen keksintö, kuivauskaappi.
Julisteet sota-ajan propagandavälineenä
Sota-aikana myös Grafian toiminta vaikeutuu. Materiaaleista on pulaa, ja jäsenistöä joutuu rintamalle. Visuaalisen suunnittelun kuvakieli muuttuu radikaalisti. Kansallinen yhtenäisyys on ensiarvoisen tärkeää. Sotavuosien aikana valtio nouseekin merkittäväksi työnantajaksi. Sellaiset tahot kuin Kansanhuoltoministeriö, Valtiovarainministeriö ja Valtion tiedotuskeskus tarvitsevat propagandavälineiksi julistesarjoja, joilla kansakunnan uskoa ja toivoa pidetään yllä.
Jaa muisto:
esim.
#grafia1943
esim.
#grafia1943
Tule mukaan!
Voit jakaa Grafia-muistoja sekä tällä sivulla olevan lomakkeen tai somen välityksellä #grafiaxxxx (grafia+ vuosi, jota muisto koskee). Tervetuloa kirjoittamaan Grafian ja graafisen suunnittelun historiaa!
1942
OY Suomen Ilmoituskeskuksen järjestämät illalliset ravintola Adlonissa. Helsinki 1942.04.01 PS. Kuva on julkaisuvapaa Lähde: SA-kuva-arkisto
Mika
Jäsenmääriä
Lokakuussa 1946 suoritetussa laskennassa liittoon kuului 118 suomenkielistä ja 43 ruotsinkielistä jäsentä.
Saimi Latosen keittokirja Marttaliiton kirjasia -sarjasta, vuodelta 1940. Graafikko tuntematon.
Kansallinen yhtenäisyys etusijalla
Julisteiden kuvakieli muuttui radikaalisti sotavuosina. Kansallinen yhtenäisyys oli ensiarvoisen tärkeää, siksi kuvitusten hahmojen persoonaa tuotiin esille mahdollisimman vähän. Koska sota vaati ponnistelua myös kotirintamalla, ei naisia kuvattu istumassa tai lepäämässä. Myymälöiden ikkunoita teipattiin ja laudoitettiin pommitusten takia. Julisteet ottivat paikkansa ikkunalaudoituksissa.
Nimimuutos Taidepiirtäjäin liitoksi keskellä jatkosotaa
Vuonna 1942, keskellä jatkosotaa, Suomen Piirtäjäliiton nimi muutettiin Suomen Taidepiirtäjäin liitoksi. Näin saatiin hakijoista karsittua pois tekniset piirtäjät. Yhdistykseen kuului myös taidemaalareita eikä pelkästään käyttögraafikoita.
Mainospylväs Viipurinkadun ja Porvoonkadun kulmauksessa, kuvaaja V.S. Salokangas / Helsingin kaupunginmuseo
Mainokset katukuvaan
Paperipulasta huolimatta julisteille oli kysyntää. Vuodesta 1946 lähtien mainoksista tuli kiinteä osa suomalaisten kaupunkien katukuvaa. Tuolloin aloitettiin järjestelmällinen ulkomainonta, mikä tarkoitti sitä, että kaupunkeihin perustettiin julisteita varten kiinteät ja luvanvaraiset paikat, jotta epäsiisti ja kaupunkikuvaa häiritsevä tapa liimata julisteita sattumanvaraisiin paikkoihin saataisiin loppumaan.
Elannon ensimmäisen pikamyymälän avajaiset Kaikukadulla 23.10.1950. / Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Itsepalvelumyymälät tulevat
Vähittäiskaupan rakenne alkoi muuttua sotien jälkeen. Suomen ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Oulussa 1948 ja Porissa 1949. Epäilijät uskoivat, että mikäli asiakkaat saisivat itse ottaa hyllyistä tarvitsemansa tuotteet, he varastaisivat ne.